Urheilulähetykset ovat keskellä suurta murrosta. Perinteinen lineaarinen TV-lähetys on saanut rinnalleen kasvavan joukon striimauspalveluita, jotka muuttavat tapaamme seurata urheilua. Miten tämä kehitys jatkuu tulevaisuudessa, ja mitä se tarkoittaa suomalaisen urheilufanin näkökulmasta?

Striimauspalveluiden nousu Suomessa

Viimeisen viiden vuoden aikana striimauspalveluiden määrä on kasvanut Suomessa räjähdysmäisesti. Yle Areena, MTV Katsomo, Ruutu, C More, Viaplay ja DAZN ovat kaikki kilpailemassa urheilufanien huomiosta. Käytännössä kaikki merkittävät urheilutapahtumat ovat nykyään katsottavissa myös suoratoistopalveluiden kautta, monesti yksinoikeudella.

Tämä kehitys on toisaalta demokratisoinut urheilun seuraamista, koska katsoja voi katsoa haluamaansa sisältöä ajasta ja paikasta riippumatta. Toisaalta se on myös pirstaloinut tarjontaa: jos ennen riitti yhden TV-kanavan tilaaminen, nyt innokkaalla urheilufanilla saattaa olla useita tilauksia eri palveluihin.

Striimauspalveluiden kilpailuvaltteja

Striimauspalvelut kilpailevat keskenään pääasiassa kahdella osa-alueella: sisällöllä ja käyttökokemuksella. Sisällön osalta ratkaisevia ovat lähetysoikeudet. Esimerkiksi jalkapallon Mestarien liiga näkyy Suomessa tällä hetkellä yksinoikeudella Viaplaylta, kun taas jääkiekon SM-liiga on C Moren yksinoikeus.

Käyttökokemuksen osalta striimauspalvelut ovat kehittäneet jatkuvasti uusia ominaisuuksia, kuten tilannekoosteet, erikoiskamerat, reaaliaikaiset tilastot ja pelaajakohtaiset zoomaukset. Nämä ominaisuudet mahdollistavat sellaisen katsomiskokemuksen, joka ei ole mahdollinen perinteisessä TV-lähetyksessä.

Interaktiivisuus lisääntyy

Tulevaisuuden urheilulähetykset tulevat olemaan entistä interaktiivisempia. Katsoja voi jo nyt monessa palvelussa valita kamerat, kommentaattorin kielen ja tilastonäkymät. Tulevaisuudessa tämä kehitys jatkuu, ja katsoja voi räätälöidä lähetyksen täysin omien mieltymystensä mukaiseksi.

Yhdysvalloissa on jo kokeiltu lähetyksiä, joissa katsoja voi vaihtaa näkökulmaa reaaliajassa eri pelaajien välillä, seurata tiettyä pelaajaa koko ottelun ajan tai valita kokonaan erilaisen kommentaattorin näkökulman – esimerkiksi analyyttisemman tai viihteellisemmän. Näitä ominaisuuksia tullaan lähivuosina näkemään myös Suomen markkinoilla.

Tekoäly muokkaa katselukokemusta

Tekoälyn kehitys on tuonut uusia mahdollisuuksia urheilulähetysten personointiin. Algoritmit voivat oppia katsojan mieltymyksiä ja nostaa esiin juuri hänelle kiinnostavimmat tapahtumat. Jos katsoja on kiinnostunut tietystä pelaajasta, tekoäly voi korostaa hänen suorituksiaan koosteiden ja tilastojen avulla.

Myös ottelujen automaattinen analysointi on kehittynyt. Tekoäly voi tunnistaa merkittävät tapahtumat pelistä reaaliajassa ja tarjota syväanalyysejä, jotka aiemmin olisivat vaatineet kokonaisen analyytikkotiimin työtä. Tämä rikastuttaa katselukokemusta ja tuo ammattilaistasoista analyysiä kaikkien saataville.

Virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus

Virtuaalitodellisuus (VR) ja lisätty todellisuus (AR) ovat teknologioita, jotka tulevat mullistamaan urheilulähetyksiä lähitulevaisuudessa. VR-lasien avulla katsoja voi kokea olevansa stadionilla, vaihtaa näkökulmaa vapaasti ja jopa "kävellä" pelikentän laidalle.

Lisätty todellisuus puolestaan tuo urheilulähetyksiin uuden informaatiokerroksen. Katsojan mobiililaitteella tai älylaseilla voi nähdä reaaliaikaisia tilastoja, pelaajien liikkeitä kuvaavia graafisia elementtejä ja paljon muuta tietoa, joka tukee katselukokemusta.

Suomessa näitä teknologioita on jo testattu esimerkiksi jääkiekon SM-liigan otteluissa, ja kokemukset ovat olleet lupaavia. Haasteet liittyvät toistaiseksi laitteiden saatavuuteen ja hintaan sekä teknologian kypsyyteen, mutta kehitys on nopeaa.

Sosiaaliset elementit katsomiskokemuksessa

Urheilun katsominen on perinteisesti ollut sosiaalinen kokemus, ja striimauspalvelut ovat alkaneet huomioida tämän yhä paremmin. Virtuaaliset katsomot, joissa katsojat voivat keskustella ja reagoida tapahtumiin reaaliajassa, ovat jo arkipäivää monissa palveluissa.

Tulevaisuudessa nämä sosiaaliset elementit kehittyvät entisestään. Voimme nähdä virtuaalisia katsomoryhmiä, joissa ystävät voivat kokoontua yhteen katsomaan ottelua, vaikka he olisivat fyysisesti eri paikoissa. Avatarhahmot, virtuaaliset eleet ja jopa hologrammiteknologia voivat tuoda lisäulottuvuuksia tähän sosiaaliseen kokemukseen.

Sisältöjen pirstaloituminen ja hintakehitys

Yksi suurimmista haasteista kuluttajan näkökulmasta on sisältöjen pirstaloituminen eri alustoille. Suomalainen urheilufani joutuu tällä hetkellä tilaamaan useita eri palveluita nähdäkseen haluamansa sisällöt. Tämä on sekä kallista että hankalaa käytettävyyden kannalta.

Tulevaisuudessa voimme nähdä palveluntarjoajien välisiä yhteistyömalleja tai "pakettiratkaisuja", joissa kuluttaja voi saada useamman palvelun sisältöjä yhdellä tilauksella. Esimerkiksi teleoperaattorit ovat jo alkaneet tarjota paketteja, joihin kuuluu useampia striimauspalveluita.

Hintakehitys on myös mielenkiintoinen kysymys. Lähetysoikeuksien hinnat ovat nousseet jatkuvasti, mikä on heijastunut kuluttajahintoihin. Tulevaisuudessa voimme nähdä entistä enemmän eritasoisia tilausmalleja, joissa kuluttaja voi valita juuri omaan budjettiinsa ja tarpeisiinsa sopivan paketin.

Perinteisen television rooli

Vaikka striimauspalvelut ovat nousseet vahvasti, perinteinen televisio ei ole katoamassa. Erityisesti suurissa urheilutapahtumissa, kuten olympialaisissa tai jalkapallon MM-kisoissa, lineaarinen televisiolähetys tavoittaa edelleen laajimman yleisön. Yle ja muut perinteiset TV-toimijat ovat myös kehittäneet omia striimauspalveluitaan, mikä hämärtää rajaa perinteisen TV:n ja striimipalveluiden välillä.

Tulevaisuudessa perinteisen television rooli tulee todennäköisesti keskittymään entistä enemmän suurtapahtumiin, kun taas arkipäiväisempi urheilusisältö siirtyy yhä enemmän striimauspalveluihin. Tämä jako näkyy jo nyt, kun esimerkiksi jalkapallon MM-kisat näkyvät vapailla kanavilla, mutta sarjapelit ovat maksullisten striimauspalveluiden takana.

Suomalaisia erityispiirteitä

Suomen urheilulähetysmarkkinoilla on joitakin erityispiirteitä verrattuna suurempiin markkina-alueisiin. Pienestä kieliyhteisöstä johtuen Suomi on houkutteleva markkina kansainvälisille toimijoille, mutta suomenkielisten sisältöjen tuottaminen vaatii erityispanostuksia.

Suomalaiset arvostavat korkeatasoista kotimaista kommentointia ja analyysejä, mikä asettaa vaatimuksia myös kansainvälisille toimijoille. Tämä on näkynyt esimerkiksi Viaplayn ja DAZN:n panostuksissa suomenkieliseen sisältöön.

Toisaalta Suomessa on myös vahva julkisen palvelun perinne Ylen kautta, mikä varmistaa, että tietyt merkittävät urheilutapahtumat pysyvät kaikkien saatavilla. Tämä tasapaino kaupallisten striimauspalveluiden ja julkisen palvelun välillä on tärkeä osa suomalaista urheilulähetysmaisemaa myös tulevaisuudessa.

Tulevat lähetykset ja uudistukset

Syksyllä 2023 näemme jo useita uusia innovaatioita Suomen markkinoilla. MTV on uudistanut Katsomo-palveluaan ja lisännyt siihen uusia interaktiivisia ominaisuuksia. C More puolestaan tuo SM-liigan lähetyksiin entistä kehittyneempiä tilastoja ja analyysityökaluja.

Viaplay on ilmoittanut panostavansa erityisesti virtuaalitodellisuusratkaisuihin tulevan vuoden aikana, ja ensimmäisiä kokeiluja nähdään jo talven Formula 1 -lähetyksissä. DAZN puolestaan tuo Suomeen kansainvälisiltä markkinoilta tuttuja katsojakohtaisia personointiominaisuuksia.

Yle Areena jatkaa myös kehitystään, ja olympiavuonna 2024 nähdään varmasti uusia innovaatioita, jotka hyödyntävät julkisen palvelun laajaa tavoittavuutta ja teknistä osaamista.

Yhteenveto

Urheilulähetysten tulevaisuus on interaktiivinen, personoitu ja monikanavainen. Striimauspalvelut jatkavat kehitystään kohti entistä räätälöidympää katselukokemusta, jossa katsoja voi itse vaikuttaa siihen, miten ja mitä näkee.

Samalla haasteena on sisältöjen pirstaloituminen ja hintakehitys. Ala tulee todennäköisesti näkemään sekä konsolidaatiota että uudenlaisia yhteistyömalleja, jotka pyrkivät ratkaisemaan näitä haasteita.

Suomalaiselle urheilufanille tulevaisuus tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita. Sisältöjen saatavuus paranee ja katselukokemus rikastuu, mutta samalla kuluttaja joutuu tekemään entistä enemmän valintoja eri palveluiden välillä. Olipa kyseessä striimaus tai perinteinen TV, urheilulähetykset ovat ja pysyvät keskeisenä osana suomalaista urheilukulttuuria.